Huhtikuun lopussa, ennen kenttäkauden avausta saattoi Nevas Golfin viheriöllä nähdä Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijoita keltaisissa huomioliiveissään. Kyseessä olivat kirjoittajan Pro gradu -työhön liittyvät kenttätutkimukset, joita tehtiin Nevas golfin lisäksi myös muualla Nevaksen, Boxin ja Hangelbyn alueella.

Tavoitteena oli selvittää, onko alueella voinut olla keskiajan alussa saapunutta ruotsalaisperäistä asutusta varhaisempaa, rautakaudelle periytyvää asutusta. Sijaintinsa ja maastonsa puolesta alue nimittäin olisi rautakautiselle asutukselle otollista, ja alueelta tunnetaan suomalaisperäistä nimistöä joka ajoittuu ruotsinkielistä, keskiajalla muodostunutta nimistöä vanhemmaksi.

Ahkerasta kairaamisesta ja koekuoppien kaivamisesta huolimatta suoria viitteitä rautakautisesta asutuksesta ei kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan historiallisen ajan asutus on jättänyt jälkeensä tyypillistä 1700- ja 1800-luvun löytöaineistoa.

Kuvassa näkyy Nevaksen alueen löytöjä 1700-1800 -luvuilta. Vasemmalta oikealle ovat keskieuroopasta tuotu, mineraalivettä sisältäneen seltteripullon katkelma, kaksi liitupiipun vartta, perinteisen punasavisen kulhon katkelma sekä upea, rautainen koriste – mahdollisesti hevosvaljaisiin kiinnitettävä.

Mielenkiintoinen löytö oli myös Golfkentän läntisen puolen metsäsaarekkeessa sijaitseva talon perustus. Mahdollisesti kyseessä on 1700-luvun loppupuolelle tai 1800-luvun alkuun ajoittuva Nevaksen säterin omistama torppa. Kuvassa näkyvään vuoden 1779 karttaan on nimittäin merkitty säterille kuuluva uusi tontti. Seuraavat kartat alueesta ovat 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa laadituissa Senaatin kartastossa sekä pitäjänkartastossa. Näissä torpan paikka on jo asumaton.

Uudenmaan tunnetut rautakautiset asuinpaikkakohteet sijoittuvat usein aurinkoisille kaakkois- ja etelärinteille, viljavan maaperäalueen laitamille ja veden äärelle. Tällaisia sopivia paikkoja on Nevas Golfin alueella useampia. Rautakautisten asuinpaikkakohteiden löytäminen on kuitenkin haastavaa, sillä ne ovat visusti piilossa maan alla. Lisäksi myöhempi, keskiaikainen asutus on voinut jatkua samalla paikalla, jolloin jäljet rautakautisesta asutuksesta ovat tuhoutuneet ajan saatossa.

Viitteitä asutuksesta voidaan saada kairaamalla ja koekuoppia tekemällä, joskus myös onnekkaan metallinetsinlöydön myötä, mutta asutuksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois vaikka etsinnät eivät tuottaisikaan tulosta. Nevaksen alueen menneisyys jäi siis ainakin tältä erää salaisuudeksi.

Isot kiitokset Nevas Golfille mahdollisuudesta päästä tutkimaan näin mielenkiintoista aluetta. =)

Terveisin,

Annukka Debenjak