Heinäkuun 17. päivänä pelattiin Kytäjän South-East kentällä perinteinen neljän seuran senioreiden välinen neliottelu 10 hengen joukkuein. Pelimuotona oli tasoituksellinen lyöntipeli, kahdeksan miestä ja kaksi naista, joista kahdeksan parhaan tulos otettiin huomioon.
Tätä klubien välistä peliä on pelattu vuodesta 1998 lähtien, nyt oli vuorossa 20 kerta kun Espoon Golf Seura, Master Golf Club, Nevas Golf ja Kytäjä Golf pelasivat kiertopalkinnosta.
Voitot ovat jakautuneet 19 vuoden aikana seuraavasti:
EGS 4 voittoa
MGC 5 voittoa
NG 7 voittoa
KYG 3 voittoa
Nevas on voittanut vuosina 2000, 2002, 2003, 2006, 2008, 2010 ja 2011. Viime voitosta oli siis kulunut jo kuusi vuotta.
Tämän kesän yleisimmän peli-ilman mukaisesti vettä satoi kohtuuttoman paljon erityisesti kolmen ensimmäisen tunnin aikana ja sade taukosi kun pelit oli pelattu loppuun. Sadetta tuli välillä tuulen tuivertamana vaakasuoraan, pystysuoraan, vinosti ja roiskuen. Kaikki pelikamat ja pelaajat olivat sen mukaisesti lits läts märkiä. Kummallinen laji, kun peli vain jatkui ja jatkui. Urheaa joukkoa, nämä golf-seniorit.
Eipä sade näyttänyt kuitenkaan ihan kauheasti haitanneen, sillä Nevaksen pelaajat pistivät menemään kohtuullista tulosta. Kahdeksan parhaan pelaajamme keskimääräinen nettotulos oli 75 lyöntiä eli neljä yli parin. Helmer Lindfors ja Risto Pieviläinen pelasivat molemmat yhden alle oman parinsa. Erinomainen tulos sillä tuulella ja sadekelillä.
Nevas Golf voitti 601 lyönnillä koko höskän. Bravo Nevaksen seniorit! Nevas pesi Master Golf Clubin 10 lyönnillä, Kytäjän 33 lyönnillä ja Espoon Golf Seuran 56 lyönnillä. Lopputulokset ovat oheisessa taulukossa.
Kaksikymmentä vuotta vanha kiertopalkinto on nähtävillä Nevaksen Klubilla, jos joku sen haluaa nähdä.
Kiitokset osallistumisesta, yrityksestä, tuloksesta ja siedosta. Nevaksella on nyt kahdeksan voittoa kahdestakymmenestä. Aika hyvää porukkaa.
Huhtikuun lopussa, ennen kenttäkauden avausta saattoi Nevas Golfin viheriöllä nähdä Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijoita keltaisissa huomioliiveissään. Kyseessä olivat kirjoittajan Pro gradu -työhön liittyvät kenttätutkimukset, joita tehtiin Nevas golfin lisäksi myös muualla Nevaksen, Boxin ja Hangelbyn alueella.
Tavoitteena oli selvittää, onko alueella voinut olla keskiajan alussa saapunutta ruotsalaisperäistä asutusta varhaisempaa, rautakaudelle periytyvää asutusta. Sijaintinsa ja maastonsa puolesta alue nimittäin olisi rautakautiselle asutukselle otollista, ja alueelta tunnetaan suomalaisperäistä nimistöä joka ajoittuu ruotsinkielistä, keskiajalla muodostunutta nimistöä vanhemmaksi.
Ahkerasta kairaamisesta ja koekuoppien kaivamisesta huolimatta suoria viitteitä rautakautisesta asutuksesta ei kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan historiallisen ajan asutus on jättänyt jälkeensä tyypillistä 1700- ja 1800-luvun löytöaineistoa.
Kuvassa näkyy Nevaksen alueen löytöjä 1700-1800 -luvuilta. Vasemmalta oikealle ovat keskieuroopasta tuotu, mineraalivettä sisältäneen seltteripullon katkelma, kaksi liitupiipun vartta, perinteisen punasavisen kulhon katkelma sekä upea, rautainen koriste – mahdollisesti hevosvaljaisiin kiinnitettävä.
Mielenkiintoinen löytö oli myös Golfkentän läntisen puolen metsäsaarekkeessa sijaitseva talon perustus. Mahdollisesti kyseessä on 1700-luvun loppupuolelle tai 1800-luvun alkuun ajoittuva Nevaksen säterin omistama torppa. Kuvassa näkyvään vuoden 1779 karttaan on nimittäin merkitty säterille kuuluva uusi tontti. Seuraavat kartat alueesta ovat 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa laadituissa Senaatin kartastossa sekä pitäjänkartastossa. Näissä torpan paikka on jo asumaton.
Uudenmaan tunnetut rautakautiset asuinpaikkakohteet sijoittuvat usein aurinkoisille kaakkois- ja etelärinteille, viljavan maaperäalueen laitamille ja veden äärelle. Tällaisia sopivia paikkoja on Nevas Golfin alueella useampia. Rautakautisten asuinpaikkakohteiden löytäminen on kuitenkin haastavaa, sillä ne ovat visusti piilossa maan alla. Lisäksi myöhempi, keskiaikainen asutus on voinut jatkua samalla paikalla, jolloin jäljet rautakautisesta asutuksesta ovat tuhoutuneet ajan saatossa.
Viitteitä asutuksesta voidaan saada kairaamalla ja koekuoppia tekemällä, joskus myös onnekkaan metallinetsinlöydön myötä, mutta asutuksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois vaikka etsinnät eivät tuottaisikaan tulosta. Nevaksen alueen menneisyys jäi siis ainakin tältä erää salaisuudeksi.
Isot kiitokset Nevas Golfille mahdollisuudesta päästä tutkimaan näin mielenkiintoista aluetta. =)
Tuskin koskaan olen odottanut LÄMMINTÄ toukokuuta yhtä paljon kuin tänä vuonna. Ja odotan edelleen. Toukokuuhun liittyy paitsi lämpö (enemmän kuin +4), kupliva ilo lasten lähestyvästä kesälomasta, luonnon ja mökkielämän herääminen ja tietysti klubigolfarin kauden aloitus.
Tuota golfkauden aloitusta odotan joka kevät täynnä intoa kuin ilmapallo. Normitalvena olen ottanut tunteja, käynyt hallilla harkkaamassa ja aina kauden alkaessa ajattelen, että NYT; nyt on edessä elämäni golfkesä, jonka aikana pelaan paremmin ja enemmän kuin koskaan. Tänä kesänä alitan 90 lyöntiä, kesytän Nevaksessa Rapu 9-väylän, pudotan tasoituksen pysyvästi alle 20, puttaan varmasti ja tasaisesti, opin vihdoin lyömään pitkillä raudoilla, kilpailuissa säilytän hermoni, pelaan itsevarmasti ja positiivisella asenteella. Käyn mahdollisimman monissa kisoissa, joissa tietysti tähtään podiumille. Kovasti on siis ollut aina vaatimuksia ja tavoitteita. Olisiko siinä myös syy, että välillä golf ei ole ollut ilo ja nautinto, vaan mennyt suorittamisen puolelle. Ja nuo tavoitteetkin ovat jääneet saavuttamatta.
Tänä keväänä päätinkin lähestyä uutta kautta uudella asenteella. En ole talvella harjoitellut, en ottanut tunteja ja nyt en ole asettanut tavoitteita. Tai olen; tavoitteeni on NAUTTIA golfista. Aion nauttia ulkoilusta, kauniista luonnosta, ehkä uusista kentistä, hyvästä seurasta, eväistä, onnistuneista lyönneistä tai ainakin hyvistä yrityksistä lyödä palloa pitkälle ja suoraan. Aion nauttia tuttujen näkemisestä klubilla, hyvästä fiiliksestä, kierroksen jälkeisestä lounaasta, palautusjuomasta. Tasoitus saa kauden lopussa olla se, mikä se on ja jos nyt jonkun kierroksen pelaan alle 100 lyönnin, niin hieno juttu. Ja jos jokainen tuloskortti on yli 100 lyöntiä, niin sittenpä olen saanut lyödä palloja koko rahalla. Ehkä tutustun myös uusiin pelikavereihin, kuulen mielenkiintoisia tarinoita kierroksen aikana, nauran hauskoille jutuille. Ehkä käyn myös kisoissa vain nauttiakseni kisatunnelmasta ja pelikavereiden hienoista suorituksista. Ja ennen kaikkea: tänä kesänä en aio kiukutella kentällä, kiroilla epäonnistuneille lyönneille, vesiesteeseen lässähtäneille palloille tai kadonneelle swingille.
Siispä, kunhan sää jälleen lämpenee ja kenttä kunnolla vihertyy, tulette näkemään minut ja uuden zeniläisen asenteeni Nevaksessa. Hymyssä suin. Niin paljon aikaa tämä rakas laji vie, että olisihan suurta hulluutta käyttää se aika kiukutellen. Jännityksellä odotankin paitsi tulevia klubikisoja myös tämän uuden asenteeni säilymistä. Yritys on ainakin hyvä. Toki jo tässä vaiheessa on pakko myöntää, että on kaksi asiaa, johon en aio suhtautua zeniläisellä tyyneydellä. Ne ovat 1) hidas pelaaminen ja 2) huono käytös kentällä. Että eikun vaan palloa peliin ja lopetetaan se turha säätäminen tai laahustava liikkuminen. KELE.
Niin se on vuosi jälleen vaihtunut ja maaliskuun alku koittanut. Tulevaa golfkautta suunnitellaan jo kovalla vauhdilla, kilpailukalenteria lyödään lukkoon ja niin toimiston väki, kenttäpojat, ravintola ja hallitus, kapteenit mukaan lukien, ovat jo täydessä työn touhussa, jotta kauden alkaessa kaikki olisi valmista. Yhdeksän maanantaita kauden avauskilpailuun, joten nopeasti se aika menee ja pian pääsen jo teitä tervehtimään ja halaamaan. Mutta sitä ennen tarvitsen apuanne.
Nevas juhlii tänä vuonna tasavuosia kuten Suomikin ja nyt tarvitsisin väkeä 30-vuotistoimikuntaan. Olisitko sinä kiinnostunut? Laita minulle sähköpostia anna.svanljung@gmail.com, niin pääsemme yhdessä suunnittelemaan tulevaa juhlavuotta. Koetetaan myös sopia treffit mahdollisimman pian, jotta suunnittelu voi alkaa kasvokkain.
Tulevalle kaudelle on jo varmistunut, että Ryder Cup pelataan Kulloossa lauantaina 29.7. ja Naisten Pankin kilpailu on 18.6 sunnuntaina Nevaksessa, vain muutamia mainitakseni. Huhtikuun alussa julkaisemme ladykalenterin ja Nevaksen yhteisen kalenterin, joten siellä sitten lisää kilpailuja ja tapahtumia.
Naisten tuleva kausi näyttää melko perinteiseltä ladytourin ja daamigolfin merkeissä. Ensimmäinen ladytourin osakilpailu pelataan jo toukokuun 5. päivä perjantaina Kulloossa. Tapaan tänään Vuosaaren, Kulloon ja Porvoon ladykapteenit ja pohdimme myös yhteistä retkeä jollekin kentälle, hieman kauemmas omilta kentiltämme. Palaan aiheeseen tarkemmin kauden ensimmäisessä ladykirjeessä maaliskuun lopulla.
Toivottavasti olette ”talvehtineet” hyvin ja odotatte yhtä innokkaasti kevättä, aurinkoa ja lämpöä kuin minäkin. Me kävimme onneksi nautiskelemassa auringosta viime viikolla Gran Kanarialla ja viikon loma teki terää. Itse en pelannut, sillä oikea käteni leikattiin tammikuussa ja sitä vielä parantelen, mutta eiköhän sekin ole iskussa viimeistään kentän auetessa. Mieheni Maga kävi pelaamassa yhden kierroksen Lopesan Meloneras kentällä ja piti kovasti kentästä, green feen hinta 129 € kyllä hirvitti.
Ihanaa alkanutta kevättä teille kaikille ja pian nähdään!
Klubimestaruuksien jälkeen selvitetään perinteisesti jokaisen ikäluokan parhaat pelaajat Ikämestaruuskilpailuissa. Tänä vuonna pelattiin luokissa juniorit, nuoret, mid-, seniori- sekä veteraaninaiset ja -miehet. Osallistujia oli jokaisessa luokassa useita, mutta seniorinaisten luokka jouduttiin perumaan, koska osallistujia oli vain kaksi. Asia saatiin kuitenkin järjestettyä niin, että seniorinaisiin ilmoittautuneet pelasivat mid-luokassa.
Ensimmäisen kisapäivän aamuna pelaajat saapuivat luokittain klubille hakemaan korttinsa ja valmistautumaan suoritukseensa. Huonosta säästä huolimatta peruutuksia ei ennen kisan alkua tullut. Tämä oli mukava yllätys ja helpotus caddiemastereille.
Myrskyssä huipputuloksia oli varmasti vaikea saavuttaa, mutta urheat kisalijamme pelasivat tilanteessa parhaansa mukaan, ja ensimmäinen 18 reikää suoritettiin säästä huolimatta kunnialla. Valmistautuminen toiseen kisapäivään alkoi säästä huolimatta hyvillä mielin.
Sunnuntaina kilpailijat lähtivät toiselle kierrokselleen jahtaamaan ikäluokkansa voittoa. Ensimmäisen päivän tulokset mielissä he lähtivät, jälleen sateessa, tavoitteena parantaa tuloksiaan. Sadetta ja ukkosta seurattiin henkilökunnan puolelta koko aamun ajan. Onneksi vain yhden reiän paikkaa jouduttiin vaihtamaan. Runsaan sateen vuoksi Kettu 8:n reikä oli aivan veden alla, mutta uusi lipunpaikka löydettiin parin metrin päästä. Vaihto tapahtui kahden luokan välissä niin, ettei se vaikuttanut tuloksiin.
Huonosta sääennusteesta huolimatta aurinko löysi tiensä taivaalle ja pelaajat saivat nauttia viimeiset reiät auringonpaisteessa. Samaan aikaan ensimmäiset kilpailijat tulivat maalin ja Ikämestaruuksien voittajat saatiin selville!
Caddiemaster Fanny
Juniorit 1. Andreas Wester 2. Robi Selen 3. Erik Schroderus(ei kuvassa)Nuoret 1. Oskar Wainio 2. Teemu Villberg 3. Eemil Himmelroos 4. Tommy Wernfeldt
Mid-naiset ehtivät lähteä kotiin ennen kuvausta, mutta luokan sijoitukset ovat 1.Michaela Lindqvist 2.Pirjo Himmelroos 3.Kristiina Taukojärvi.
Veteraaninaiset 1. Ritva Serkamo 2. Ella Laurikkala 3. Kate HougbergSeniorimiehet 1. Eero Aro 2. Jarmo Westerholm 3. Jussi Jalkanen (ei kuvassa) Veteraanimiehet 1. Risto Vuorinen 2. Veijo Blom 3. Torsten Lilja (ei kuvassa)Mid-miehet 1. Antti Vilen 2. Tuomas Lae 3. Juho-Pekka Palamaa
Nevas Golf toimi heinäkuun lopussa näyttämönä upealle ja perinteikkäälle golfkisalle, jossa on enemmän kyse ystävyydestä ja yhdessäolosta kuin golfista.
Maratongolfin nimeä kantava neljän ystäväpariskunnan pistebogey toi pelaajia Nevakseen Iisalmesta, Kuopiosta ja Hämeenlinnasta. Tämä kesä on jo 11. peräkkäinen vuosi, kun kokoonnumme kerran kesässä yhteen, pelaamme golfia ja nautimme toistemme seurasta. Nimensä mukaisesti tämä golfkisa sai alkunsa, kun porukan maratoninnostus alkoi hiipua ja vuosittaiselle maratonreissulle etsittiin korvaajaa.
Maratongolfaajat valmiina lähtöön vuoden 2016 kisaan!
Osallistujat ovat läpikotaisin tuttuja toisilleen ja jokaisen pelitaidot, kilpailuvietit ja -hermot ovat tiedossa. Lempeää, ytimeen osuvaa leukailua on tarjolla aamusta iltaan. Kisan voittaminen on tietenkin sivuseikka, mutta on myönnettävä, että jokaisella on himpun parempi fiilis hyvän kierroksen jälkeen. Kisan parhaalle on tarjolla kuohuvaa juomaa ja suuri palkintopöytä, mutta myös vastuuta. Voittajan tehtävänä on aina hoitaa seuraavan vuoden aikataulut ja järjestelyt. Tämä selkeä vastuu on varmasti vaikuttanut siihenkin, että yksitoista peräkkäistä vuotta on jo pelattu ja porukka saatu aina kasaan. Jokainen vuosi on muuten tallennettu yhteiseen päiväkirjaankin!
Pelikokemus ja tasoitukset ovat yhtä kirjavaa kuin porukkammekin, mutta vuodesta toiseen yhteiset päivämme ovat yhtä ihania ja odotettuja. Jokainen tulee omasta tilanteestaan, lomilta tai töistä, kiireisenä tai levollisena ja lähtee paremmalla mielellä, kiitollisena ystävistä. Ehkä pieni kipinä pelaamiseenkin on mukana. Talven aikana emme koko joukolla yleensä tapaa lainkaan, lähinnä lämpimiä ajatuksia lähettelemme toisillemme. Seuraavana kesänä jatketaan siitä, mihin edellisenä jäätiin.
Tänä vuonna Sipoo näytti meille parhaat puolensa – auringon, saariston ja golfin. Nevas ensin härnäsi kisaajia, sillä harjoituskierroksemme osui juuri siihen keskiviikkoon, kun kenttä oli vaikeimmillaan. Oli siinä ihmettelemistä, kun on neljää kertaa putannut, eikä enää edes ole griinillä. Sadistiseksikin taidettiin touhua mainita. Seuraavan päivän kisakierros oli jo helpompaa, kun lipuille oli etsitty uusia paikkoja. Vieraistamme vain yksi oli aikaisemmin pelannut Nevaksessa, mutta moni kyllä jätti sille sydämensä. Vihreyttä, vaihtelevuutta, luonnonrauhaa ja sitä vaikeuttakin kiiteltiin.
Kisapäiviemme majoittuminen ja rentoutumisosiot vietettiin kauniissa Norrkullalandetissa. Merimatkat ja saaristoilma olivat piste iin päälle ja harvinainen kokemus monelle.
Näin tyylikkäästi lähestyttiin golfkenttää.
Kotimatkalle lähdettiin hymyssä suin ja aika väsyneinä. Maratongolf 2016 –voittajaksi pelasi itsensä Eko 34 pisteellä ja ensi vuoden suunnitelmia voi vain arvailla tässä vaiheessa. Tuloksetkin kirjataan sinne yhteiseen päiväkirjaan jälkipolvien ihmeteltäväksi ♥
Sydämelliset kiitokset Nevas Golfin väelle hyvästä palvelusta ja pilkkeestä silmäkulmassa. Kiitos Takkulan Petrille venekyydeistä, Seasong Travelsille ihanasta majapaikasta ja Mariannelle lasten kanssa vietetystä ajasta.
Ensi kesänä jatketaan. Ja sitä ennen käyn Joonaksen treeneissä, että pärjään!
Hanna Iiskola-Kesonen
Maratongolf – voittaja vm. 2015
Nevas Golfin toiminnanjohtaja Henri Nissinen kävi pitämässä pelaajille kunnon kisapuhuttelun.
Sini Laurikkala aloitti 12-vuotiaana golfjunnuna Nevaksessa, 16 vuotta sitten. Siitä lähtien golf ja Nevas ovat olleet tärkeä osa hänen elämäänsä. Hieman vanhempana tyttö tokaisi, että hän ei edes seurustele pojan kanssa, jolla on korkeampi tasoitus kuin hänellä itsellään. Tuolloin Sinin tasoitus alkoi kakkosella. Periaatteesta oli tingittävä, kun Casse Hoffman astui hänen elämäänsä. Pian onneksi poika huomasi, että Siniä tapaa useammin jos itsekin golfaa. Lauantaina 16.7. tämä Nevaksen golfpari asteli mailakujan läpi vasta vihittynä avioparina. Häähumussa meni muutama päivä, mutta tiistaina nuoripari nähtiin jo Nevaksessa.
Hei kaikki tutut sekä uudet tuttavuudet! On ilo viettää tämäkin kesä teidän kanssanne täällä Nevaksessa.
Minä olen Fanny ja tämä on jo neljäs vuoteni Nevaksen kesätyöntekijänä. Olen 20-vuotias sipoolainen, joka hakee nyt kesällä 2016 yliopistoon lukemaan kauppatiedettä. Pitäkääpä peukut pystyssä, että kokeet menisi hyvin!
Nevas on aina ollut minulle tuttu paikka pienestä pitäen. Asun aivan naapurissa ja mummi on pelannut golfia täällä niin kauan kun minä muistan. Työt Nevaksessa kiinnostivat myös siksi, että ukkini oli aikoinaan kentän kenttämestari. Tuntui kivalta jatkaa hänen jalanjäljissä, kun tiesin miten ylpeä hän Nevaksen kentästä oli.
Aloitin Nevas-urani puutarhatöissä. Aurinkoisia kesäpäiviä oli kiva viettää ulkona työnparissa. Sateisia päiviä en kommentoi… Kenttäpojat olivat mukavaa työseuraa, ja kolmen vuoden aikana työ on ollut monipuolista ja olen oppinut paljon. En olisi ikinä uskonut leikkaavani greenejä tai ajavani range-traktoria, mutta tulipahan molempia hommia tehtyä.
Caddiemasterin työtä tuli harjoiteltua jo kesällä 2014-2015 ja päätin jatkaa sisätiloissa kesällä 2016. Ulkona oli kiva tehdä töitä mutta en nähnyt miten olisin siinä työssä enää kehittynyt. Olen huomannut, että viihdyn asiakaspalvelun parissa ja tiskin tällä puolella työ on todella monipuolista. Minulla on ihanat työkaverit, joten töihin tulen mielelläni!
Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää kesää ja pelikautta 2016!
Fanny
EMMA
Moikka. Olen Emma Peltonen. Olen Nevaksen caddiemaster. Olen se neljäs vaaleahiuksinen Nevaksen caddiemaster, kenet aina sekoittaa niihin kolmeen muuhun vaaleaan caddiemasteriin. Kaikilla meillä on siniset silmät ja olemme parasta mitä Nevakselle on ikinä sattunut, mutta mikä minut sitten erottaa muista caddiemastereista?
Olen aina ollut urheilullinen. Ensimmäiset golfmailani sain jo ala-asteikäisenä, 15-vuotiaana kokeilin yhden vuoden aikana varmasti viittä eri urheilulajia, ja tällä hetkellä pelaan ultimatea naisten maajoukkueessa.
Olen kiinnostunut kauppatieteellisistä aloista. Olen viimeiset kuusi kuukautta lukenut kauppiksen pääsykokeisiin (väitän, että maratonkin olisi ollut kevyempi suoritus..), ja jos onni ja taidot suosii, ensi syksynä olenkin kauppakorkeakoulussa.
Olen alun perin sipoolainen, tällä hetkellä asun Helsingissä, ja ensi syksynä pitäisi asua Vaasassa.
Jag är tvåspråkig möiligtvis.
Mutta miten päädyin Nevakseen? Olen ollut Nevaksessa jäsenenä niin pitkään kuin jaksan muistaa, välillä vähemmän välillä enemmän. Olen käynyt täällä läpi ensimmäiset golflyöntini, huonoimmat kierrokseni, kilparyhmät sun muut kilpailut ja tällä hetkellä olen täällä töissä. Nevaksessa työskentely on yksi parhaimmista asioista kesässäni. Parasta ei ole hienot työvaatteet tai hyvät työsuhde-edut. Parasta on se ryhmähenki ja se fiilis, kun ennen työpäivää mietit; ’Jes, onpa kiva mennä töihin näkemään kavereita’. Nevaksessa olet kuin kotonasi, olit sitten se vaalea caddiemaster tai et, helposti erotettavissa tai et, tätä parempaa työpaikkaa saa hakea!
Emma
TUULIA
Moikka, olen Tuulia, 19-vuotias sipoolaistyttö ja nyt toista kesää töissä Nevaksessa caddiemasterina. Kirjoitin keväällä 2015 lukiosta ja toivon, että voin syksyllä sanoa olevani tuleva arkkitehti.
Golf on tullut minulle tutuksi isäni kautta, pienenä ala-asteelaisena suoritin greencardin Nevaksessa ja pelailin muutaman kesän ajan hiukan aktiivisemmin. Nytkin vapaa-aikani kuluu urheillessa, mutta lähinnä harrastukseni suunnistuksen parissa. Golf ja suunnistus ovat lajeina erilaiset, mutta yhdistäviäkin tekijöitä löytyy. Molemmissa lajeissa liikutaan luonnon keskellä, kisataan tosissaan ja ollaan kuin yhtä suurta perhettä.
Muutenkin golfkentällä työskentelyssä minua viehättää työn ihmisläheisyys. Suurin osa golffareista haluaa tulla kentälle hetkeksi nollaamaan ja nauttimaan vapaa-ajastaan, jolloin klubilla vallitsevalla fiiliksellä on iso merkitys. Nähdään Nevaksessa ja pidetään klubin henki yhdessä yhtä hyvänä kuin ennenkin!
Tuulia
VIKTORIA
Heippa kaikki!
Uusille jäsenille ja muille, joiden nimimuisti pettää (niin kun omani tekee joka talvi) – minä olen Viktoria. Tämä kesä on minun viides kesä Caddiemasterina Nevas Golfissa. Jos en olisi vuonna 2013 eksynyt Tanskaan ja löytänyt itseäni työskentelemässä sinisissä muovihaalareissa sillitehtaalla, tästä olisi tullut kuudes kesäni. Miksi tein comebackin vuonna 2014? No, ei golfia pelatakseen ainakaan, sillä en ole vieläkään hankkinut green cardia… (Mutta shh ei kerrota Henkalle). Tyylikkäämmät työvaatteet meillä on täällä kuin sillitehtaalla, se on aina plussaa. Mutta tulin takaisin, koska täällä saan päivittäin työskennellä ihanien ihmisten kanssa tiskin takana ja palvella ihania golfintoilijoita tiskin edessä. Kiitos siitä! On ollut mukavaa nähdä miten klubin toiminta on kehittynyt, esim. meidän uusi deffa, ilahduttaa ensimmäisen vuoden lääkisopiskelijaa, ja miten te aktiivisesti olette olleet osallisena kehityksessä. Tehkäämme yhdessä tästä kesästä vieläkin parempi!
Viktoria eli Viccu
LAURA
Heipähei, Olette saattaneet nähdä minut kevään aikana tiskin takana työskentelemässä normaalisti ja neuvomassa muita tyttöjä. Samanaikaisesti minulla on kuitenkin ollut työnhaku käynnissä, sillä opinnot Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulussa alkavat olla loppusuoralla ja enää minulta puuttuu yhden kurssin lisäksi lopputyö. Kävikin sitten niin, että muutama viikko sitten kesken työpäivän puhelimeni soi ja minulle tarjottiin töitä. Aloitin Relexillä oman alan työt viime viikolla. Nevaksen urani kannalta tämä tarkoittaa siis loppua. Kuusi vuotta on mennyt yllättävän nopeasti. Suuri syy viihtymiseeni on tietenkin mahtavien työkavereiden lisäksi ollut te, ihanat ja mitä mukavimmat jäsenet. Suuri kiitos siis näistä yhteisistä vuosista! Mutta ei hätää, Nevaksesta ja sen yhteisöstä on tullut minulle sen verran rakas, että minua varmasti näkee siellä kesän aikana ja vielä myöhemminkin – toivottavasti tällä kertaa kuitenkin tiskin toisella puolella sekä tietysti kentällä. Kauden aloittaminen saattaa kylläkin tänä vuonna venyä heinäkuun puolelle, mutta sittenhän intoa riittää sitäkin enemmän. Vielä kiitos! Nähdään pelien merkeissä! Aurinkoisia golfpäiviä! -Laura
Suomalainen golf on saanut tänä keväänä uuden lupauksen, jota varsinkin nevaslaisten kannattaa seurata tarkasti.
Vasta seitsemäntoistavuotias Matias Honkala on kulkenut lähes voitosta voittoon alkukauden kisoissa.
Hän voitti huipputuloksella (-16) Finnair Junior Tourin avauskilpailun Kullon kentällä. Sen jälkeen hän oli toinen Nordcenterissä Audi Finnish Tourilla (-2), ja viimeksi tuli hieno voitto Vanajanlinnassa Finnish Tourilla (-11).
”Hyvältä tuntuu. Pelit ovat mennet todella hyvin. Oli mukava antaa köniin ammattilaisille”, sanoo Matias, joka jätti taakseen muun muassa Kristian Kulokorven ja Joonas Granbergin.
Seuraavaksi Matias kilpailee Saksassa German Boys –kilpailussa. Seuraava Finnish Tourin kilpailu 10. kesäkuuta Paltamossa jää väliin, mutta pallo saa kyytiä siitä viikon päästä jälleen Peuramaalla.
Vaikka kisat ovat menneet hyvin, Matias varoittelee liiasta hyvänolon tunteesta.
”Ei ikinä voi olla liian hyvä. Pelissä on kehitettävää tasapuolisesti. Tosin tällä hetkellä en tiedä missä”, nauroi Matias, joka oli soittohetkellä matkalla valmentajansa Timo Rauhalan oppiin Kytäjälle.
”Vahvuutenani on, että pystyn tekemään tulosta ja säilytän peli-ilon ja positiivisuuden.”
Positiivisuudessa Matiaksen esikuvana on Rory McIlroy. ”Häntä olen seurannut viimeiset kuusi vuotta.”
Matias itse aloitti pelaamisen kolmevuotiaana. Green cardin hän suoritti Nevaksessa Akseli ”Aksu” Parkkilan tunneilla.
”Olin niin nuori, etten muista mitä Aksu silloin sanoi tai opetti.”
Missä vaiheessa ajattelit, että sinusta voi tulla hyvä pelaaja?
”Kun oli yksitoistavuotias. Nyt suunnitelmissa on tulla ammattilaiseksi.”
Matias opiskelee merkonomiksi Point Collegessa Porvoossa. Koulua hän pitää tulevaisuuden tukena, eräänlaisena back upina.
”Tulevaisuuden näen kuitenkin enemmän golfarina kun kaupallisella puolella.”
Kytäjän lisäksi hän harjoittelee paljon Nevaksessa, jossa hän on monelle tuttu. Seura tukee häntä maksamalla kotimaan kilpailumaksuja.
”Kiitos klubille. Se on tärkeä tuki minulle. Nevas on kotoisa ja kiva kotiseura. Olen saanut muutenkin paljon tukea ja onnitteluita jäseniltä”, Matias sanoo.
Nevas Golf toimi heinäkuun lopussa näyttämönä upealle ja perinteikkäälle golfkisalle, jossa on enemmän kyse ystävyydestä ja yhdessäolosta kuin golfista.
nevasgolf 